IntoXithrust on pähkinänkuoressa kerrottuna vaikea peli, jossa tavoitteena on lentää henkilöllä paikasta A paikkaan B törmäilemättä seiniin. Jokaisesta törmäyksestä menettää aikaa, joka kenttään on käytettävissä. Pään koskiessa seinään kuitenkin matka loppuu kokonaan. Suurimmassa osassa kentistä on tietty määrä kerättäviä kolikkoja, jotka pitää kaikki löytää ennen maaliin pääsyä. Kuulostaa ehkä helpolta, mutta sitä se ei tosiaankaan ole. Suunnaton kunniamaininta sille, joka tämän pelin ensimmäisenä onnistuu peittoamaan.

Pelin jyrkkä oppimiskynnys saa herkkähermoisimmat pelaajat luovuttamaan jo ensimmäisien kenttien vastoinkäymisiin. Kuitenkin todistetusti on mahdollista riittävällä yrittämisellä selvitä pitkälle, kunhan ohjaamiseen tottuu. Kenttiä IntoXithrustista löytyy 80 kappaletta, jotka loogisessa järjestyksessä koko ajan tuovat uusia haasteita esimerkiksi pelaajahahmoon takertuvina palikoina.

Mukana on myös kaksinpeli, jossa kaksi pelaajaa ovat käsistään toisissaan kiinni ja yrittävät saada kukistettua vastustajansa. Kierroksen voittaja on se, joka saa ensimmäisenä vihollisensa pään osumaan seinään. Moninpelissä kenttiä on vain muutama ja se käy ikävä kyllä hyvin nopeasti monotoniseksi.

IntoXithrust käyttää (ilmaista) Newton Game Dynamics -fysiikkamoottoria, joka mahdollistaa nopean ja reaaliaikaisen ragdoll-fysiikkamallinnuksen. Musiikkia lukuunottamatta kaikki pelissä on minun käsialaani. Musiikista vastaa luokkakaverini, joka tekee ambient-vivahteista musiikkia ainakin nimikkeillä Infraviolet ja Mooma.